Viime perjantai oli mielenkiintoinen päivä. Keskustelin aamupäivällä erään finanssialan liikkeenjohdon konsultin ja myöhemmin erään työeläkeyhtiön hyvinvointijohtajan kanssa. Innostavien tapaamisten jälkeen pää oli täynnä uusia ajatuksia ja ideoita. Olin iloinen saadessani jutella ihmisten kanssa, joilla on paloa ja näkemyksiä.
Uskon, että työelämämme on isojen muutosten äärellä. Perinteiset voimasuhteet murtuvat toimialoilla, palvelumallit muuttuvat ja meidän käsityksemme työstä muuttuu. Uskon, että vuosi 2016 voi olla hyvinkin näiden isojen muutosten aikaa. Mistä siis oikeastaan on kyse?
Henkilöstön mittaukset yleistyvät ja muuttuvat
Johto haluaa mittareita, joilla voidaan mitata työntekijöiden hyvinvointia ja asiakastyytyväisyyttä. Nykyisten mittareiden ongelma on se, että ne kuvaavat mielipiteiden keskiarvoja ja muutoksia. Niissä esitetään työntekijän puolesta määriteltyjä kysymyksiä ja näin pakotetaan työntekijää vastaamaan tietyllä tavalla.
Miten jokaista työntekijää voisi mitata yksilöllisesti, kun työntekijöitä on paljon? Kuulostaa ehkä mahdottomalta, mutta itse asiassa siihen on hyvin yksinkertainen ratkaisu: anna ihmisten vapaasti sanoa mielipiteensä. Anna työntekijöille ääni ja kuuntele sitä. Yrityksen johdon tehtävä on kuunnella ja reagoida. Hyväksy se, että ihmisten tunteiden vertailu ei toimi. Sen sijaan voimme mitata muutoksia, jotka syntyvät ihmisten tunteiden kuuntelusta ja niihin reagoinnista.
Työkulttuurin, motivaation ja johtamisen suhde
Ihmiset luovat työyhteisön ja sen työkulttuurin. Työkulttuuri ohjaa ihmisten ajattelua ja arvoja ja sitä kautta koko yritystä. Tähän vaikuttaminen on vaikeaa, koska työkulttuuri on synteesi työntekijöiden sisäisestä motivaatiosta, tavoitteista, asenteista ja arvoista. Työntekijän motivaatio työntekoon on uniikki, tunteisiin perustuva, piilossa oleva ja voimakas voima.
Menestyäkseen yrityksen pitää saada yhteys työntekijän sisäiseen motivaatioon ja löytää keinoja vaikuttaa siihen. Työntekijöitä pitää kuunnella ja ymmärtää. Perinteinen ylhäältä käsin johtaminen ei tuota parhaimpia tuloksia. Johdon pitää mahdollistaa luottamuksellinen ja avoin keskustelu, jonka kautta nousevia kehitysehdotuksia toteutetaan.
Jos sisäinen motivaatio kiinnostaa, suosittelen hiljan julkaistua kirjaa DRAIVI, kirjoittajana Frank Martela ja Karoliina Jarenko.
Työeläkeyhtiöt keskiössä muuttuvassa ympäristössä
Työeläkeyhtiöt ovat roolinsa puolesta keskellä tapahtumia, isojen asioiden vartijoina ja toisaalta mahdollistajana. Olin innostunut kuullessani, että uusia ajattelumalleja ja asenteita on viety pitkälle jo käytännön toiminnassa. Palveluita kehitetään nopeasti ja uusia palvelumalleja uskalletaan kokeilla asiakkailla. Tämä vie työeläkeyhtiöitä lähemmäksi yrityksiä ja ymmärrys molemminpuolisista tarpeista kasvaa. Muun muassa työeläkeyhtiö Elo on lähtenyt ideoimaan uusia palveluita yhteistyössä Tiedon kanssa TietoXHubin yhteydessä.
Työeläkeyhtiöt voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa työelämän dynamiikkaan. Ja kun työelämän muutos kiihtyy, on tärkeää, että osapuolet ovat ajan hermolla. Muutospainetta on paljon. Ei riitä, että työelämä muuttuu radikaalisti. Ihmisten eliniän muutokset ja erilaiset globaalit ilmiöt vaikuttavat yhteiskuntaan ja eläkejärjestelmään.
Muita keskustelun aiheita olivat ammattiliitot, yrittämisen tukeminen ja nuorten uusi tapa asennoitua työhön. Työeläkeyhtiöt ovat mukana erilaisissa ideointi- ja hackathon-tapahtumissa. Mitä tämä kaikki siis enteilee? Uskon, että näemme vuonna 2016 paljon konkreettisia muutoksia työelämän saralla.
